高頻詞 51–100
-
tuahlʉ
可以
例句pasakamusu a vutuhlu na rucakʉ miii, "tam mavacangʉ tuahlʉ i pauhli ihlaku mu'alivatʉ?"
鹿隱忍怒氣地說,哇~真漂亮,能不能借我戴一下呢?
-
hla'alua
拉阿魯哇
例句amihla tamu'u ahlainana: " pakita macarʉmʉia kutakahlangʉa maisasavusavuanʉna kariku. maci pakita macarʉmʉia tuahlʉ maruamia kari Hla'alua kihlahlamu maisasavusavuanʉ macarʉmiku hla makulai aravacangʉ. "
奶奶說:"看病的時候,醫生聽不懂我的話。 如果看病的時候可以用拉阿魯哇語跟醫生說,我的病應該會好得比較快。"
-
uka'a
不在
例句uka'a mairangʉ ma tarisakʉa.
穀倉裡沒有地瓜。
-
maaru
有
例句kiariari, maaru a ucani miararuma ma hlitalʉvʉngana ilangicana.
從前,在高山上有一個很隱密的部落。
-
matumuhlu
多
例句musa 'ukui na m ʉl ʉv ʉ kalavungu na, micaliva matumuhlu cacal ʉa mamaini.
山羊跟著牛走,走過好幾個小丘,
-
mu
這個詞還沒有單獨的錄音
例句amihla 'Uusu, "hlikumita mu i Kuatʉ?" amihla tahlakʉ, "ucaani hlikumita hlamu tahlakʉ, kuahlikumita Kuatʉ."
’Uusu問:"你們有看到Kuatʉ嗎? "豬說。"沒有,我們只有看到豬,沒有看到Kuatʉ。"
-
ahlainana
這個詞還沒有單獨的錄音
例句maaru a muriturua hlahlusana maruaru mapuhlarʉ, maaru ucani ari musa hlakana'ana vuvulunga tarakiu, taratʉahlʉ a hlakana'ana muriturua ahlainana ma ahliacuvunga hluhlunguna matakakauru sahlumu.
山下住著兩個兄弟,有一天他們上山砍柴,看到兩姊妹在他們前面不遠的溪邊裝水。
-
rianʉ
都是
例句cucu usumanʉ pakaataʉhlʉkai rianʉ langica hla mahlatʉra, ucani ia Muakai na ka mikasʉkasʉ hla mirihli.
其他球員又高又壯,只有Muakai又矮又瘦。
-
isa
[虛]
例句musala cucuhlamu mʉrʉcʉka hliʉrʉcʉkaisa pirahlivihlivi isa tukutukucua siasasangarʉmʉmʉa.
我們的族人去打獵會把獵物分享給親友。
-
aku
我
例句ahlausahla ia mavʉraicua vaakʉ. marumuku aku uumu vaakʉ.
秋天時,橘子成熟了。我喜歡吃橘子。
-
cacihli
一
例句mʉcʉkʉhlʉ cacihli varu'u laʉlaʉvʉ, ngahlaisa ia Palii.
來了一個新同學,他的名字叫Palii。
-
tikuru
衣服
例句manikia, kuapau hlakana'ana, savura mana aanʉ hla mavacangʉ tikuru, saapara ausi kapitanʉna maiatuhluhlu.
但是,這群人沒有把他吃掉,還給他很多美味的食物和漂亮的衣裳,他被人們當作國王一樣伺候著。
-
vuvulunga
山上
例句tam marumukua 'ukui na uumu rahl ʉng ʉ vuhlu'u, auninika macua paranaisa kani'i vuvulunga, tataisa rahl ʉng ʉisa kusa'au.
山羊很喜歡吃小小的嫩葉,但是他住的這座山上,葉子又大又不好吃。
-
marumuku
喜歡
例句amihla tamuciakʉ na, "tam mavacangʉ a umusahlʉ! tamucuaku marumuku ahlamacicia!"
青蛙說:"下雨天真好! 我最喜歡夏天了!"
-
aari
天
例句maru ucani aari, arasihlangicu langica, musamana vutuhlu na sakʉrahlʉ mima sahlumu, taratʉahlʉ lituka na taraʉnʉ 'uunguisa.
有一天,天亮了,鹿又來到河邊喝水,看見兔子在洗他的角。
-
uumu
吃
例句tam marumukua 'ukui na uumu rahl ʉng ʉ vuhlu'u, auninika macua paranaisa kani'i vuvulunga, tataisa rahl ʉng ʉisa kusa'au.
山羊很喜歡吃小小的嫩葉,但是他住的這座山上,葉子又大又不好吃。
-
tamu'u
阿公
例句tamu'u hlahlusa hla ahlaina maru vahliri kumita ucani cavirana sipatakuacahlia.
爺爺和奶奶在布告欄上看到了一張公告。
-
pakisuahlai
請問
例句pakisuahlai a tapuhlacʉngʉ 'apasʉ na, "aunini a langica arinani?"
猴子問螃蟹:"今天的天氣怎麼樣呢?"
-
kari
話
例句amihla tamu'u hlahlusa, "macahliaku kari cucumacuhlamu, hlisumuhlatʉna pautuahlangiakuisana, kupautuahlangi a kana'ana ihlaku!"
爺爺說:我們原住民的話我很會講,這寫的文字我認識它,它不認識我!
-
ahlalua
姊姊
例句amihla ahlalua na, pususutai kalavungu ia isikanaku, tasau ia isikanau.
哥哥說,我們把這頭牛分給我,這隻狗分給你。
-
naani
這個詞還沒有單獨的錄音
例句maaru vutukuhlu makakakua naani.
有魚遊過來。
-
mʉcʉkʉhlʉ
來
例句mʉcʉkʉhlʉ cacihli varu'u laʉlaʉvʉ, ngahlaisa ia Palii.
來了一個新同學,他的名字叫Palii。
-
nua
跟
例句amihla tukuhlulu na, "arumukaku mʉmʉa! maru hlinguaʉtʉnʉmʉ tukuhlulu nua vutukuhlupirami aputukakua maparapa."
海龜說:"我都喜歡!"海浪把海龜和章魚打上岸來。
-
taku'i'iarʉ
工作
例句amihlamana ina'a, musa mahlukua masaihla taku'i'iarʉ, puaili cucuari.
媽媽還說,爸爸去很遠的地方工作,以後才會回來。
-
ahlamʉ
這個詞還沒有單獨的錄音
例句taratʉahlʉ a kana'ana ahlamʉ, pahluasasahli mʉmʉa ahlamʉ na.
他看見了鳥,鳥也在唱歌。
-
ihlaisa
他
例句cʉ! ucani taluvucu kualikapʉ viaru rumahlaʉ apatisangalʉ, usua tavahliasihlangʉ na ia ihlaisa vulaihli patʉ'ʉ.
"吱!"一隻田鼠偷玉米,結果被一雙爪子抓住了。 原來這兩團亮光是貓頭鷹的大眼睛。
-
vahlituku
錢
例句maru a matumuhlu vahlituku angahli racu'u na mucapi.
有很多錢從竹子上掉了下來。
-
likihli
車
例句amihla tamu'u hlahlusa, "kuhlaisai! matumuhlu a hlitapaʉ a likihli ma sipatakuacahliana, matahliakucu mʉmʉa miararumana, kuihlaisa miatalʉvʉngʉ?"
爺爺說:對啊! 公告上畫那麼多車,又是全村一起出發,不是避難那是要去哪裡?
-
akuisa
時候
例句atʉhlʉngʉ a 'angu'u na, akuisa maimi mana maru miararuma.
’angu’u想起了小時候的部落。
-
a'ʉ
好的
例句amihla tapʉ'ʉ: " a'ʉ, muasalamu mahlukua tarisakʉa ukikirimi! "
貓頭鷹說:"好,我們到穀倉找找看吧!"
-
kuli'i
蟲
例句ucani araruvana takulʉpʉngicu a tarʉtarʉ na taiaraisa hlikutumuhlu a kana'ana kuli'i, tam mavacuku.
一天傍晚,啄木鳥工作結束。 牠吃了很多害蟲,肚子很飽。
-
tahlana
這個詞還沒有單獨的錄音
例句hlahlahlusa tahlana amiruku, patʉtʉrʉ musa kuricapi tahliria.
阿美族的男人們,決定要去把太陽射下來。
-
ariatʉkʉrana
學校
例句arinani, maru ariatʉkʉrana pakiaturua na tumuruu lumalʉmʉkʉ ʉvʉcʉngʉ.
今天,老師在學校教大家種小米。
-
taisa
多大
例句tarat ʉahl ʉ a hlakana'ana taisa talasa, hliumia tukusu ahliacuvunga talasa, miangucu aat ʉ ucani vuvulunga.
他們看到了很大的瀑布,走過瀑布前面的橋,就到隔壁山了。
-
tasau
這個詞還沒有單獨的錄音
例句'Atai, "tʉkʉhlʉ! kani'ina ia ngusuisa tasau!" Palii, tʉkʉhlʉ! kana'ana ia rahlʉngʉisa kiu'u!"
’Atai:"不! 這是狗的嘴巴!" Palii:"不! 那是樹的葉子!"
-
mataingalʉ
比
例句ngasa mataingalʉ arumukau vulahlʉ? pakisuahlai tamuciakʉ 'apasʉ na.
"你最喜歡什麼季節?"青蛙問螃蟹。
-
vutukuhlu
魚
例句taratʉahlʉ a kana'ana cumi'i na, tiasasalupu a cumi'i na vutukuhlu.
他看見了熊,熊在釣魚。
-
ahla
或是
例句takuliacʉa tʉkʉisa alʉmʉhlʉ na,, taiaraisaka kuacahlia musurauvu pahluasahli mʉrʉcʉka ahla tihlalupu vutukuhlu.
山豬很難過,因為他不會跳舞、唱歌、打獵或釣魚。
-
tʉnʉmʉ
海
例句purʉrʉmʉa tukuhlulu na tʉnʉmʉ, pakisuahlai vutukuhlupiramii tukuhlulu na, "aunini a langica arinani?"
海龜游進海裡,章魚問海龜:"今天的天氣怎麼樣呢?"
-
ina'ana
媽媽
例句pakisuahlai a mamainina inaisa, "kainu kitumau ahliacuvunga likihlina maaru cacihli mamaini ahlaina tumatatangi." kutarakakuaisana ina'ana, muhlusuhlusu musala.
小孩看著媽媽問:"媽媽,你看車子前面有一個小女孩在哭。"媽媽不管他,繼續往前走。
-
musala
去
例句umalilʉpʉngʉ rumahlaʉ, kiʉlʉsʉ a Palii hla 'Atai musala.
放學的時候,Palii和’Atai一起走。
-
ina'a
媽媽
例句ama'a nua ina'a musa ukikirimi sa'au hlanguhlanguvi.
爸爸要和媽媽去找好吃的海藻。
-
miungu
到達
例句takua'i'iarʉ sihlianʉ a tarʉtarʉ na, miungu ruvana malusapʉ.
啄木鳥白天工作,到了晚上就睡覺。
-
hlimilavaʉ
這個詞還沒有單獨的錄音
例句ruavici hlimilavaʉ na tasau mahlukua hlipatuaiiailia.
弟弟帶著狗來到田邊。
-
vulahlʉ
月亮
例句ngasa mataingalʉ arumukau vulahlʉ? pakisuahlai tamuciakʉ 'apasʉ na.
"你最喜歡什麼季節?"青蛙問螃蟹。
-
maniki
不管
例句umala tapʉ'ʉ na tahluku, mima tarʉtarʉ na marʉmʉ, maniki ia sapakucua.
小貓頭鷹拿了杯子來,啄木鳥喝了一口覺得苦苦的,但是還是全部喝完了。
-
takacicihli
這個詞還沒有單獨的錄音
例句masasangarʉ a vutuhlu na mahlukua patʉkʉ sakarahlʉ pi'ahlinguisa takacicihli.
鹿高興的到河邊照照自己美麗的角。
-
kuhlaisai
所以
例句kuhlaisai mara kapitanʉna rumahlaʉ, kihlamuhlamu cucu'u tumalʉlʉvʉ ta'iaraisa.
於是在他當國王的這段期間,他告訴人們去幫他做幾件事。
-
mairahlu
總是
例句umiiapʉ rahlʉngʉ kiu'u, umiiapʉ mʉmʉa 'acangʉrahlʉ mairahlu kupatatusuru.
牠數了樹葉,也數了星星,但還是睡不著。
-
tumamahlʉngʉ
做
例句ma ivavu a ahlamʉ tʉnʉmʉ na marumia kiu'u tumamahlʉngʉ salia 'avangʉ, ma lika'a taluvucu na marumia kiuʉtʉvʉ tumamahlʉngʉ taarʉ 'avangʉ.
海鳥在上面用樹木建造船身。 老鼠在下面用甘蔗建造船底。